Kukkia ja elokuvia

Mikä neuvoksi, jos aviomies ei ole sitä tyyppiä, joka toisi kukkayllätyksiä kotiin tasaisin väliajoin?

a) Osta itse. 

b) Pyydä. 

Meillä tuo jälkimmäinen toimi varsin hyvin. Pisteet siitä, että rohkeni ottaa kopin kysymättä tarkempia speksejä. Nämä yksilöt ovat nimittäin erittäin kauniita. Ja vaikka itse pyytäisikin kukkia on se hetki, kun mies saapuu puska kädessä kotiin aika kiva. 

Voi siis surkutella sitä ettei kukkia ei tipu, tai sitten voi tehdä asialle itse jotain. Hieman samanlainen asia oli se kun harmittelin ikävääni Espoo Cinéen tuossa kuun alussa, kunnes todellakin tajusin olevani työssäkäyvä aikuinen, joka voi ostaa itselleen lipun Suomeen, jos näin kovasti halajaa. Olin ehtinyt jo tottua kevään ja alkukesän aikana ajatukseen siitä, ettei rahaa oikeastaan ole, ainakaan mihinkään ylimääräiseen. Mutta mitäs varten sitä töitä sitten tekisi, jos ei sitä, että voi halutessaan pyrähtää pariksi päiväksi mahtavalle festarille? Voi että, miten kovasti jo odotan ylihuomista reissua. Ihan tässä jo herkistyy pelkästä ajatuksesta.

Fiilis tulee varmasti olemaan myös hiukan outo, kun kolme edellistä kesää olen ollut festarin aikana aikamoisen väsymyksen ja hyperaktiivisuuden välimaastossa, ja nyt pompsahdan sinne viimeiselle viikonlopulle reippaana turistina.