Joulupukin käyntejä 1987-88

Oman maan sisäisessä muutossa, joka tehdään pakettiautolla tai peräkärryllä on paljon helpompi ottaa mukaan roinaa. Jos muutto tapahtuu vaikka vain samassa kaupungissa voi autolla ajella eestaas monta kertaa. On jotain epämääräisiä laatikoita, jota ei ole käyty läpi moneen vuoteen, mutta ei vaan nytkään millään jaksaisi. Tiettyyn pisteeseen asti tavaroiden erittely ja jaottelu onnistuu, mutta aina löytyy jotain sellaista mitä ei haluaisi heittää pois, mutta joka ei oikein kuulu mihinkään.

Ulkomaille muuton pitäisi olla helpompaa roinan perkaamisen suhteen kun joka kuutiosta maksetaan kunnon hinta, mutta sitten iskee nostalgia. Löytyy pariton papukaijakorvakoru. Yleensähän korvikset menee hukkaan vahingossa joten jos kaijakorvis on säilynyt sieltä 80-luvulta asti tallessa niin eihän sitä voi heittää pois. Ihan toinen juttu on se, tuleeko sitä ikinä käytettyä. Tai entäpäs nämä kuvassa olevat C-kasetit V:n lapsuudesta? Noin nätisti on tekstattu nimet eri fonteilla ja bonuksena ”J-pukin käyntejä” josta indeksipuolella oli hieman laajempi selvitys otsikolla ”Joulupukin käyntejä 1987-88”. Otsikko ja ajatus sen takana ovat jo sen verran hämmentäviä, että täytyyhän tuo mukaan ottaa. Samasta kaapista löytyi myös nämä hienot b-luokan 64-pelit. Euroopan kartta mahtoi olla joka lapsen lempitoive.