17 vuotta ja pari kuukautta päälle

Marraskuussa päättyy seitsemäntoista vuoden odotus ja pääsen Nick Cave and the Bad Seedsin keikalle. Tuohon kokonaisodotukseen suhteutettuna tuntuu tuo marraskuu jo hyvin läheiseltä. Näillä näkymin menen keikalle yksin, mutta ei se mitään kunhan herra Cave on paikalla.

Vuosi oli -96 kun Henry Lee -video ilmestyi. Kappale löytyy Murder Ballads -albumilta. Suurin osa ystävistäni tykkäsi enemmän siitä toisesta duetosta, joka levyltä löytyy, eli Kylie Minoquen kanssa tehdystä Where the Wild Roses Grow -biisistä, mutta minuun Henry Lee ja etenkin sen video teki suuremman vaikutuksen. Videon idea on hyvin yksinkertainen mutta toteutus täydellinen. Tuollaista tunnetilaa ei voi näytellä. Mutta, mutta, tässähän kävi niin, etten onnistunut millään ilveellä saamaan tähän tekstin yhteyteen tuota Henry Leen virallista videota, joten se löytyy nyt sitten noiden kaikkien linkkien takaa.

Red Right Hand (1994) kappaleen bongasin ensin Scream-elokuvasta. Kyllä vain, Scream oli kovaa kamaa 16-vuotiaana mutta niin oli myös tuo biisi. Se loi juuri oikean tunnelman elokuvaan. Juuri sellaisen kaikki ei ole nyt ihan kohdallaan -fiiliksen. Ilmeisesti jopa niin hyvän, että aina kun kuulen Red Right Handin tulee Scream mieleen. Biisiä on käytetty Screamin lisäksi monissa muissa leffoissa ja mielestäni se olisi sopinut oikein mainiosti myös Twin Peaksiin, jos kappale olisi tehty vähintään neljä vuotta aiemmin.

Etenin Nick Caven tuotannossa taaksepäin Henry Leesta ja löysin lopulta The Mercy Seatin (1988), joka on yksi suosikeistani. Se on ahdistava, voimakas, hengästyttävä ja sydäntä raapiva kappale miehestä joka odottaa teloitustaan. Ei siis mitään bileiden taustamusiikkia. Toimii varmasti parhaiten pimeässä huoneessa sohvalla maaten. Tai sitten keikalla. Toivotaan parasta, että tämä olisi osa marraskuista settilistaa. 

Cannibal's Hymn löytyy vuonna 2004 julkaistulta Abattoir Blues/The Lyre of Orpheus tupla-albumilta. Tätä biisiä täytyy soittaa lujaa.

Tässä siis muutamia minulle tärkeitä biisejä bändiltä, joita halusin tässä fiilistellä. Täytyy myös paljastaa se, että vaikka tämä rakkaussuhde on ollut pitkä se ei ole aina ollut kaikista intensiivisin, joten keikkaa odotellessa on vielä monta kappaletta joihin täytyy tutustua ennen marraskuuta. Voin laittaa uuden setin biisejä lähempänä keikkaa.

Tähän loppuun vielä Jubilee Street joka löytyy bändin uusimmalta Push the Sky Away -levyltä. En ole levyä vielä kuunnellut, mutta jos se  on yhtä tumma, ahdistava ja haikea kuin arvostelut lupaavat niin se ei voi olla muuta kuin loistava.