Sain vuonna 2008 Marimekon Kaivo-kuosisen Fatboy-säkkituolin. Aluksi se oli mukavan pullea ja ryhdikäs mutta jo parin vuoden kuluttua se alkoi näyttää lysähtäneeltä. Mutta miten se nyt muka kasaan menisi? Kävi mielessä, että ehkä vain kuvittelin lysähtämisen ja muistin väärin tuolin alkuperäisen olemuksen. Tämän viimeisen muuton jälkeen tuoli oli aivan mahdoton. Siinä ei voinut enää istua eikä se pysynyt mitenkään järkevän näköisenä vaikka sitä kuinka asetteli. Se tarvitsi selkeästi lisää täytettä. Mietin ensin mitä askartelukaupoilla voisi olla tarjolla. Onneksi kuitenkin ymmärsin ettei pari pientä styroksipallopussillista mihinkään riittäisi. Lopulta päädyin Fatboyn omille sivuille, josta sai 100 litran täytepakkauksia mukavaan 49 euron hintaan. Tässä vaiheessa vasta ymmärsin, että tuolin siis kuuluikin mennä kasaan, jotta voi sitten ostella näitä täytteitä erikseen. Kätevää. Kaupasta olisi myös saanut kokonaisen Fatboyn sisukset eli 350 litraa täytteitä. Koska tuoli on minulle rakas kaikessa rohmumaisuudessaan, enkä halunnut sitä poiskaan heittää, tilasin sisukset. Laitoin tilauksen sunnuntai-iltana ja tänään tuossa puolenpäivän aikaan toi DHL:n lähetti paketin ovelle.
 |
| Fatboy ennen lisätäytteitä. Ei se pysynyt edes pystyssä. |
 |
| 100 litraa myöhemmin |
|
|
Täytteet tulivat tuollaisessa kassissa, jota Totorot kuvassa
esittelevät. Aluksi luulin sitä ihan tavalliseksi kassiksi, ja ehdin jo
ihmetellä miten pikkuruiset ja joka paikkaan karkailevat styroksipallot ikinä saadaan turvallisesti
Fatboyn sisuksiin, kunnes huomasin laukun kyljessä taskun joka paljastui
eräänlaiseksi kärsäksi, jonka avulla täytteet sai siististi kipattua
perille. Laukkua voi toki käyttää nyt muuhunkin, ja olihan täytteiden
siirto näin helppoa ja näppärää, mutta totta kai mielessä kävi se, että
jos tuote olisi pakattu vain muovipussiin olisiko hinta ollut huokeampi.
Päätin sitten laittaa pari muutakin kuvaa olohuoneesta tähän. Esittelyssä mm. kotitoimistoni, varsinainen ergonomian riemuvoitto. Pöytä on aivan liian korkealla ja ikkunasta vetää niin paljon, että istun tässä villahuopa sylissä.
Työpisteeni. Plussaa: kiva näkymä, valoisuus, lyhyt matka lounaalle tai kahville.
Miinusta: hirvee veto aamusta iltaan ja väärä pöytäkorkeus.
Nämä kukkaset tulivat sen paketin mukana, joka esiteltiin pari postausta aiemmin. Tulee kieltämättä keväinen fiilis, kun keltaisia kukkasia on joka päivä enemmän ja enemmän.
Tämä hauska kissakortti vartioi meidän viinakaappia. Jallua lukuunottamatta tuo on kyllä aikamoinen pahan viinan kaappi, sisältäen mm. kaksi korkkaamatonta Blue Curacao -pulloa. Sinä maanantaiaamuna, kun taistelin täällä yksin hiirenraatojen kanssa olisin todella toivonut että tuo katti olisi ollut oikea.
Pieni pala elokuvakokoelmasta ja taitaahan siellä olla PS-pelejäkin seassa myös. Suurin osa elokuvista jäi Suomeen. Mukaan otettiin erityisesti ne joita ei oltu vielä ehditty nähdä sekä ne joita halutaan katsoa uudestaan lähitulevaisuudessa. Kuvassa ei näy esimerkiksi Battlestar Galactica -Blu-ray-boksi, joka on ollut kovassa käytössä parin viikon ajan. Päivät kuluvat työhakemusten ja illat Adaman ja Starbuckin parissa.
Vaikka netistä löytyy yhtä sun toista reseptiä hyvinkin helposti on keittokirjojen selailu mieluisampaa. Etenkin siinä vaiheessa kun vielä miettii, mitä illalla valmistaisi. Hollantilaisia keittokirjoja on vasta yksi, mutta se on sitäkin parempi, Burgermeester keittokirjasta löytyy parhaiden burgereiden reseptit.
Vesan ja mun lemmikit, pikkukaktukset, tutustuu tässä edellisten asukkaiden jättämään pulloasetelmaan. Olen tässä käynyt pitkää keskustelua itseni kanssa siitä lähteekö vai jääkö nuo pullot tuohon vai löytävätkö ne itsensä keräyspisteen uumenista. Kaktukset ovat olleet meillä useamman vuoden, ne ovat näyttäneet suurin piirtein samalta koko ajan, vaikka taisi tuo pienempi kukkia parikin kertaa. Olin ihan varma, että kaktus on ainoa kukka jonka kykenen pitämään hengissä. Nyt meillä on sitten seitsemän huonekasvia, jotka ovat ainakin vielä elossa.
Tässä siis olohuoneen parhaat palat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti